Aina kiire
Ainainen kiire ja ryntäily eivät oikein salli sinun nauttia elämästä, johon sisältyy pieniä, kauniita hetkiä ihan tavallisesta elämästä, mutta nuo hetket jäävät sinulta kiireen keskellä huomaamatta. Kova kiire saavuttaa asioita saa aikaan sen, että jos joudut joskus odottamaan vaikka kaupan kassa jonossa, hermostut ja turhaannut.
Tämä alituinen ryntäily ehkä saa sinut joskus miettimään, miksi teen kaiken tämän – jos sinulla on edes aikaa pysähtyä miettimään sitä. Koska viimeksi pysähdyit ja nautit vesisateen ropinasta, rauhoittavasta ropinasta tai lumihiutaleiden kauniista tanssista pakkaspäivänä? Seurasitko niiden matkaa taivaasta alas?
Oletko keskustellut täysin vieraan ihmisen kanssa vaikkapa, kun odotat jalkakäytävällä valojen vaihtumista? Uskallatko aloittaa keskustelun? Pikku kaupungissa asuvat ihmiset voivat joskus viestiä rennonmpaa suhtautumista vierasiin ihmisiin, koska aikaa tuntuu olevan enemmän huomioida ympärillä olevaa maailmaa.
Suuressa kaupungissa kotimatkakin saattaa jo viedä paljon aikaa, joten levon määrä jää vähäisemmäksi. Tämä ei suinkaan tarkoita, ettei suuressa kaupungissa voisi nauttia elämästä, se vaatii vain enemmän tietoisten taukojen tuomista päiväänsä – vaikka vain muutaman kerran hengittämällä oikein syvään ja antaa silmiensä levätä ikkunasta avautuvassa maisemassa.
Viettää aikaa ajattomuudessa ilman kiirettä tehdä mitään vain olla läsnä ja hengittää – miten rauhoittavaa ja rentouttavaa ja suurinkin kaupunki alkaa tuntua pikku kaupungilta.
Ihanaa vai mitä?
Puun halaaja
